Nimittäin eilen oli todella pitkästä aikaa taas vähän huonompi päivä. Olen syönyt tällä viikolla mielestäni aika paljon herkkuja: kaksi jäätelötuuttia, suklaapatukan, palan rahkapiirakkaa, suklaapähkinöitä sekä juustonaksuja. Eilen illalla minulle tuli tosi ällöttävä olo itsestäni, koska olin muka syönyt niin paljon. Ihme ja kumma, en pitänyt itseäni läskinä vaan mua vaan ällötti syömäni ruuan määrä.
Tilanne eteni siihen pisteeseen, että illalla mua alkoi ahdistamaan sen verran paljon että aloin itkemään. Itkin omassa huoneessa jonkin aikaa. Kun kello oli noin 23, ajattelin että lähden juoksulenkille, kun koko muu perheeni nukkuu. Suunnittelin myös että kun perheeni on töissä ja mullakin alkaa koulu, niin voisin taas alkaa laihduttaa ja syödä nyt alle 1000 kcal päivässä. Onneksi en sitten kuitenkaan lähtenyt juoksemaan, vaan pistin nukkumaan.
Tänään mulla on taas parempi fiilis enkä siis aio alkaa laihduttamaan. Ei tänäänkään mikään maailman paras päivä ole, mutta suunta on varmaankin ylöspäin. Pitää vaan muistuttaa itseään faktoista ja pysyä vahvana vaikeuksista huolimatta. En todellakaan halua palata siihen samaan vanhaan paskaan, mikä oli viedä multa hengen. Mä pystyn tähän kyllä.
Tämä oli tämmöinen lyhyt ja ytimekäs kuulumispostaus, millaisia varmasti saattaa tulla jatkossakin. Aion kirjoittaa seuraavan postauksen tiistaina. Se tulee olemaan huomisen ruokapäiväkirja. Toivottavasti tykkäsitte postauksesta!
Tilanne eteni siihen pisteeseen, että illalla mua alkoi ahdistamaan sen verran paljon että aloin itkemään. Itkin omassa huoneessa jonkin aikaa. Kun kello oli noin 23, ajattelin että lähden juoksulenkille, kun koko muu perheeni nukkuu. Suunnittelin myös että kun perheeni on töissä ja mullakin alkaa koulu, niin voisin taas alkaa laihduttaa ja syödä nyt alle 1000 kcal päivässä. Onneksi en sitten kuitenkaan lähtenyt juoksemaan, vaan pistin nukkumaan.
Tänään mulla on taas parempi fiilis enkä siis aio alkaa laihduttamaan. Ei tänäänkään mikään maailman paras päivä ole, mutta suunta on varmaankin ylöspäin. Pitää vaan muistuttaa itseään faktoista ja pysyä vahvana vaikeuksista huolimatta. En todellakaan halua palata siihen samaan vanhaan paskaan, mikä oli viedä multa hengen. Mä pystyn tähän kyllä.
Tämä oli tämmöinen lyhyt ja ytimekäs kuulumispostaus, millaisia varmasti saattaa tulla jatkossakin. Aion kirjoittaa seuraavan postauksen tiistaina. Se tulee olemaan huomisen ruokapäiväkirja. Toivottavasti tykkäsitte postauksesta!
Tämän viikon herkkuja...
Yritin eilen kommentoida, mutta kommenttini katosi kerta toisensa jälkeen johonkin taivaan tuuliin. Yritän uudelleen nyt, jos netti toimis paremmin.
VastaaPoistaIkävä kuulla, että sulla oli huono päivä, mutta niitä tulee kaikille matkan varrella. Tärkeää on vaan jatkaa eteenpäin ja koota kaikki voimat taisteluun. Ja just niinhän sä teitkin! Mahtavaa! Tiedän, ettei se ole aina todellakaan helppoa, mutta sä pystyt siihen kyllä. Lohdutukseksi voin sanoa, että tuo herkkumäärä ei todellakaan kuulosta paljolta. Herkuttelu kuuluu elämään, siihen kivaan ja oikeeseen elämään:) Innolla jo odotan seuraavaa postaustasi.
Kiitos kommentistasi!
PoistaNiinpä, pitää vaan jaksaa huonoista päivistä huolimatta jatkaa ja ponnistella sen paremman tulevaisuuden ja onnellisuuden eteen. Ja herkuttelu todellakin on elämän suola :D