Siirry pääsisältöön

Opiskelu ja stressinhallinta

Minulta on toivottu postausta liittyen opiskeluun ja stressinhallintaan, joten tässä se tulee! Luulen, että tämä on ihanteellinen aika julkaista tällainen postaus, kun alkanutta kouluvuotta on muutama viikko takana ja erilaiset kokeet sekä muut projektit ovat varmasti jo tulleet tutuiksi. Tämä postaus antaa vinkkejä omakohtaisten kokemuksieni pohjalta etenkin lukiolaisia silmälläpitäen, mutta vinkkejä voi soveltaa myös esim. yläasteelle tai ammattikouluun. Näillä vinkeillä voit mahdollisesti vähentää stressiä ja parantaa arvosanojasi :-)

art materials, blank, business
Kuva täältä

Ihan ensiksi kannattaa miettiä omia tavoitteita. Lähde liikkeelle parista mahdollisesta unelma-ammatistasi. Mitä haluat tehdä isona? Esim. Studentumin ammatinvalintatestistä saa suuntaa-antavan tuloksen sinulle mahdollisesti sopivista aloista. Seuraavaksi mietitään yo-kirjoituksia. Mitä sinun kannattaa kirjoittaa unelma-ammattiasi ajatellen? Itselläni on kaksi unelma-ammattia: eläinlääkäri tai psykologi. Siispä aion kirjoittaa äidinkielen, lyhyen matikan, pitkän eglannin, fysiikan, kemian, biologian ja psykologian. Ei kannata ahnehtia liikaa kursseja ja kirjoitettavia aineita, vain ne välttämättömimmät unelma-ammattiasi ajatellen. Jos et tiedä, mikä haluaisit olla isona, kannattaa kirjoittaa aineita, jotka pitävät mahdollisimman monia ovia auki. Esim. täältä löydät lisää tietoa lukion ainevalinnoista.

Gray Dream Freestanding Letters
Kuva täältä

Stressinhallinnan kannalta on olennaista priorisoida opintoja. Lukio tulee olemaan sinulle todella rankkaa aikaa, jos yrität saada kaikista kursseista kympin. Siispä panosta aineisiin, jotka kirjoitat ja suorita muut aineet jaksamisesi sekä käytettävissä olevan ajan mukaan. Muista myös, että vaikka olisit kirjoittamassa esim. pitkän matikan, ei pari kutosta paljoa paina, jos loput yli kymmenen kurssia olet päässyt kunnialla läpi. Huonosti menneistä kursseista voi joissain tapauksissa ottaa myös suoritusmerkinnän numeron sijaan.

Opettele myös ajanhallintaa. Itse en pärjäisi ilman kalenteria, mutta se ei ole ainoa tapa huolehtia ajankäytöstä: pääasia, että pysyt kärryillä sanakokeista, deadlineista, koeviikoista ja muista. Älä alennu viimeisen illan paniikkiin vaan aloita ajoissa: mieti, kuinka paljon aikaa tarvitset kunkin asian tekemiseen ja suunnittele työskentelyäsi. Itse teen aina ennen koeviikkoa ainekohtaisen lukusuunnitelman. Yleensä aloitan lukemaan kokeeseen aineesta riippuen 1-3 viikkoa ennen koetta. Lukusuunnitelma riippuu mm. kirjan kappaleiden määrästä, haluanko pyhittää oman päivän kertaukselle, haluanko pitää vapaapäiviä, jne. Sanakokeisiin aloitan lukemaan 2-3 päivää etukäteen. Kirjoitelmien ja esitelmien kanssa aikatauluni riippuu pitkälti projektin luonteesta.

Itse merkitsen omaan kalenteriini mm. läksyt, lukusuunnitelman, työt, muut tapahtumt, yms...

Opettele hyvät työskentelytavat. Tämä liittyy myös viimeisen illan paniikin välttämiseen. Asiat on paljon helpompi oppia, kun tekee töitä jo kurssin aikana. Kuuntele tunneilla, kirjoita muistiinpanoja,  tee läksyt, lue sana- ja verbikokeisiin, jne. Käytä sinulle sopivia opiskelutapoja, esim. sanakokeisiin suosittelen harjoittelemaan Quizletilla. On helpompaa olla stressaantumatta, kun tekee vähän joka päivä oikeasti oppien, kuin pänttäämällä monta tuntia sinä surullisenkuuluisana viimeisenä iltana, jolloin et oikeasti edes opi juuri mitään. Pyri myös syväsuuntautuneeseen oppimiseen, äläkä opettele ulkoa. Pyri ymmärtämään suuria kokonaisuuksia, syy-seuraussuhteita ja yhdistelemään eri tietoja myös oppiainerajojen ylitse. Kun koeviikko saapuu, sinun ei tarvitse enää kuin kerrata lukusuunnitelmasi mukaisesti.

Muista myös, että koulu ei ole koko elämä. Suosittelen lämpimästi pitämään viikossa yhden päivän, jolloin et avaa ainuttakaan oppikirjaa. Aivan kuin urheilustakin, myös aivotyöstä kannattaa pitää edes yksi vapaapäivä viikossa. Muista nähdä kavereita, harrastaa, liikkua, syödä hyvin ja nukkua. Pidä myös hauskaa. Jos vain mahdollista, yritä olla opiskelematta lomilla ollenkaan. Hyväksy, että et voi aina onnistua. Joskus yrityksestä huolimatta esim. koe voi mennä aivan perseelleen. Se pitää vain hyväksyä ja ajatella, että ainakin yritit parhaasi. Eikä aina tarvitse edes yrittää parastaan, vaan joskus on ihan ok vaikka skipata ne läksyt ja katsoa Netflixiä peiton alla tai mennä koiran kanssa lenkille. Niin kuin kaikessa, myös koulumaailmassa kyse on kokonaisuudesta.

Älä laita muuta elämääsi pauselle koulun vuoksi.

Toivottavasti tykkäsitte postauksesta <3
Kiinnostaisiko teitä postaus siitä, miten kannattaa aloitella liikuntaa/treenamista liikuntakiellon jälkeen? Myös muita postausideoita saa laittaa kommentilla :D

Ilmoitetaan nyt vielä tännekin, että tässä blogissa en enää kirjoita eläimiin liittyvistä asioista. Perustin toisen blogin nimeltään Suloista menoa, joka kertoo vain koirani Sulon elämästä ja muutenkin elämästäni eläinten kanssa. Jos kiinnostaa, käykää tsekkaamassa toinen blogi ja koirani instagram @suloistamenoa

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ruoka ja paranemisprosessi

Tässä postauksessa ajattelin kertoa omia mielipiteitäni ja kokemuksiani  siitä, mitä ja miten ja kuinka paljon kannattaisi syödä paranemisprosessin aikana, ja muitakin ruokailuun liittyviä juttuja. Painotan, että en ole minkään sortin asiantuntija, vaikka toki paljon sattuneesta syystä ravitsemusasioista tiedänkin. Kaikki ihmiset ovat yksilöitä, joten yksi malli ei ruoka-asioissa mitenkään sovi kaikille... Kuinka paljon? Kun puhutaan syömishäiriöstä (lähinnä anoreksia, bulimia, ortoreksia + niiden epätyypilliset muodot) toipumisesta, olennaista on korjata aliravitsemustila syömällä riittävästi. Kannattaa myös muistaa, että aliravitsemukseen ei aina liity alipainoisuutta... Riittävä määrä tietenkin vaihtelee iän, sukupuolen, pituuden, aktiivisuustason, jne. mukaan, mutta paranemisprosessin aikana ei ole mahdollista syödä liikaa! Joillekin sopii paremmin henkilökohtainen ateriasuunnitelma, toisille taas vapaampi malli, kuten MinnieMaud. Mitään tarkkaa ja täysin ehdotonta tavoitekalo

Kokemukseni osastohoidosta

Ajattelin tässä postauksessa kertoa vähän omia kokemuksiani ja mielipiteitäni anoreksian osastohoidosta. Ensin vähän taustoja: Jouduin lasten sisätautien osastolle 24.4.2017. Olin siellä kaksi viikkoa ja yhden päivän. Tämän jälkeen olin vielä muutaman päivän nuorten psykiatrisella osastolla ja kotiuduin lopullisesti 12.5.2017. Aloitetaan siitä, että miksi jouduin osastolle. Painoni oli laskenut nopeaa tahtia, ja painokäyrässä se oli lähtenyt pystysuoraan alaspäin. Olin laihtunut kuukauden sisällä noin viisi kiloa. Tämän lisäksi minulla oli rytmihäiriöitä ja huimausta, sekä pulssini ja verenpaineeni olivat aika alhaiset. BMI:ni oli osastolle joutuessani jotain 15.9 ja 16.1 väliltä. Eli kyllä, osastolle voi joutua vaikkei olisi välittömässä hengenvaarassa! Lasten sisätautien osastolla oli säännölliset ruoka-ajat: aamupala kahdeksalta, lounas yhdeltätoista, välipala kahdelta, päivällinen neljän ja viiden välillä sekä iltapala kahdeksalta. Noudatin osastolla ravitsemusterapeutin laatim

Mun pelko- ja turvaruoat

Tänään ajattelin kertoa, että mitkä ovat muodostuneet mun pelko- ja turvaruoiksi anoreksian aikana. TURVARUOAT 1. Puuro on mun turvaruoka varmaan aika monille tutuista syistä. Se on kevyttä ja terveellistä. Syön puuroa joka päivä aamupalaksi ja olen syönyt niin kauan kuin muistan. 2. Kasvisruoka on mulle turvallista syödä, koska se on terveellistä ja eettistä. Olin semivegetaristi ennen, joten kasvisruoka on senkin takia lähellä sydäntäni. Vaikka kasvisruoka onkin minulle turvaruoka, oma kasvissyöntini ei liittynyt millään tapaa syömishäiriööni. Ne olivat kaksi täysin erillistä ominaisuutta minussa, tai paremminkin; kasvissyönti oli ja on edelleen tärkeä osa minua, syömishäiriö toivottavasti ei... kuvan annos oli minulle kuitenkin haastava, koska se oli ravintola-annos (vohveli teriyaki-tofulla, kasviksilla, cashewpähkinöillä, paahdetulla sipulilla ja majoneesilla) 3. Kouluruoka sen takia, että se on usein kevyttä, sillä se kypsennetään yleensä uunissa ilm