Siirry pääsisältöön

Terveelliset elämäntavat paranemisen jälkeen

Hei taas pitkästä aikaa! Tässä postauksessa kerron oman näkemykseni siihen, kuinka ''terveellisesti'' voi tai kannattaa pyrkiä elämään, kun paranemisprosessi on päättynyt tai ainakin lopuillaan. Toivon, että olette kärsivällisiä väljästä postaustahdista huolimatta. Minulla on tällä hetkellä tosi kiireinen elämä, mutta älkää huoliko. Kirjoittelen kyllä edelleen aina kun suinkin ehdin :)

Määritellään ensinnäkin, mitä tarkoitan sillä, että henkilö on (lähes) parantunut syömishäiriöstä. Itse määrittelen parantuneen henkilön niin, että ainakin seuraavat ''merkit'' täyttyvät:

  • henkilö on saavuttanut hyvinvointipainonsa ja pysytellyt siinä jo jonkin aikaa
  • henkilön fyysinen terveys (esim. kuukautiset) on kohdallaan
  • henkilö ei ajattele ruokaa 24/7, vaan pakkomielteiset ajatukset ovat enemmänkin kaukainen muisto
  • henkilö osaa pääasiassa syödä ja liikkua kehoaan kuunnellen ja sopivan rennosti
  • fyysisten oireiden lisäksi myös psyykkiset oireet ovat (ainakin lähes) kokonaan poissa, eli henkilö pystyy tunnistamaan ja vastustamaan syömishäiriön ääntä
Terveyteen kuuluu olennaisesti taito syödä kehoaan kuunnellen.

Itse olen sitä mieltä, että jokainen tekee itse päätöksensä omista elämäntavoistaan, mutta toki olisi kannattavaa huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ruokavalion, liikunnan ja levon ''pyhän kolminaisuuden'' avulla. Suosittelen siis kaikille terveellistä, mutta rentoa ruokavaliota, arkiliikuntaa (ja mahdollisesti sopiva määrä kovempaakin treeniä) sekä riittävää unta ja lepoa. Kuitenkaan kukaan ei ole toista huonompi ihminen tai sallittu arvostelun kohde, vaikka hänen elämäntavoissaan olisikin ehkä viilattavaa. Jokainen on itse vastuussa omasta elämästään eikä siihen tulisi toisten puuttua. Tärkeintä on löytää itselle sopivat elämäntavat, joita noudattaessa elämä tuntuu mielekkäältä ja hyvinvointi on itselle riittävällä tasolla.

Kuitenkin syömishäiriön sairastaneen tulee olla tarkkana jopa koko loppuelämänsä ajan, mitä tulee terveellisiin elämäntapoihin. Sopivan terveelliset elämäntapat sopivat kaikille, elämänlaatua huonontava nipottaminen ei kenellekään. Jokaisen täytyy siis miettiä, mikä on itselle sopiva ''terveellisyyden taso'' omissa elämäntavoissa. Kun fyysinen vointisi on vähintäänkin riittävä, olet energinen ja tyytyväinen elämäsi osa-alueisiin ja pystyt ottamaan myös rennosti, teet varmasti oikein.


En siis ole edes syömishäiriön sairastaneilla varsinaisesti elämäntaparemontteja, fitness-harrastusta tai laihdutustakaan vastaan, kunhan muutos tulee omasta halusta voida paremmin ja olla terveempi. Jos elämäntapamuutokseen liittyy heti kättelyssä tai ajan kuluessa pakkomielteistä liikkumista ja/tai ruokavalion toteuttamista, ahdistusta, normaalin elämän rajoittamista tai muuta vastaavaa, ollaan vaarallisilla vesillä. Itsekin olen monta kertaa terveempänäkin päättänyt vähentää herkkujen syömistä mm. siitä syystä, että fyysinen olo on viikon herkutteluputken jälkeen ollut kehno. Mielestäni se on ihan ok, sillä korjausliike tuli halusta huolehtia omasta terveydestä ja osaan kyllä erottaa puhtaat sh-ajatukset näistä tilanteista.

Terveellinen ruokavalio pitää sisällään myös omia lempiherkkuja!

Voisin kertoa esimerkiksi omista elämäntavoistani tällä hetkellä. Syön päivittäin 5-6 kertaa ja ruokamäärät vaihtelevat hieman päivittäin. Kun on nälkä, syön enemmän. Kun olen kylläinen/täysi, syön vastaavasti vähemmän. Pyrin rajaamaan herkuttelun 2-3 ''annokseen'' viikossa, mutta yksi ''herkkuannos'' päivässä saattaa maksimissaan mennä joku viikko. Liikuntani koostuu pääasiassa koiran kanssa lenkkeilystä, jota tulee päivittäin 1,5-3 tuntia. Minulla on viikossa myös kaksi liikuntatuntia ja yhdet 1,5 tunnin vanhojentanssitreenit. Pyrin myös käymään kerran viikossa salilla lihaskunnon ylläpitämiseksi, mutta nyt en ole käynyt kahteen viikkoon flunssan vuoksi. Yritän nukkua 8-9 tuntia joka yö, mutta 7 tuntia on ehdoton minimi. Tämän tyyliset elämäntavat ovat sopineet minulle hyvin ja olen oppinut kuuntelemaan kroppaani jo melko hyvin ruuan, herkuttelun, liikunnan ja levon määrässä.

On tärkeää myös rentoutua itselle sopivilla tavoilla.

On siis todella hienoa huolehtia fyysisestä terveydestään syömällä oikein ja harrastamalla liikuntaa. Nykyajan tietotulvan keskellä on tärkeä muistaa, että yleisistä suosituksista ja uskomuksista huolimatta jokainen ihminen on yksilö. Tietynlaiset elämäntavat tukevat täydellisesti Petterin unelmaa menestyä kilpaurheilijana, kun taas naapurin Liisa ei nauttisi tai voisi hyvin yhtä kurinalaisella elämäntyylillä. Sekä fyysinen, että psyykkinen hyvinvointi tulee ottaa huomioon ja tärkeää on myös osata välillä höllätä ja pitää hauskaa terveellistenkin elämäntapojen kustannuksella. Mikäli terveelliset elämäntavat menevät liiallisuuksiin ja alkavat saada pakkomielteisiä piirteitä, tulee tilanne korjata välittömästi. Kokonaisuus merkitsee tässäkin asiassa eniten ja se itselle sopiva kokonaisuus löytyy vain kokeilemalla!

Toivottavasti tykkäsitte postauksesta <3
Muistakaa esittää postausideoita kommenteissa, jos jotakin tulee mieleen :)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ruoka ja paranemisprosessi

Tässä postauksessa ajattelin kertoa omia mielipiteitäni ja kokemuksiani  siitä, mitä ja miten ja kuinka paljon kannattaisi syödä paranemisprosessin aikana, ja muitakin ruokailuun liittyviä juttuja. Painotan, että en ole minkään sortin asiantuntija, vaikka toki paljon sattuneesta syystä ravitsemusasioista tiedänkin. Kaikki ihmiset ovat yksilöitä, joten yksi malli ei ruoka-asioissa mitenkään sovi kaikille... Kuinka paljon? Kun puhutaan syömishäiriöstä (lähinnä anoreksia, bulimia, ortoreksia + niiden epätyypilliset muodot) toipumisesta, olennaista on korjata aliravitsemustila syömällä riittävästi. Kannattaa myös muistaa, että aliravitsemukseen ei aina liity alipainoisuutta... Riittävä määrä tietenkin vaihtelee iän, sukupuolen, pituuden, aktiivisuustason, jne. mukaan, mutta paranemisprosessin aikana ei ole mahdollista syödä liikaa! Joillekin sopii paremmin henkilökohtainen ateriasuunnitelma, toisille taas vapaampi malli, kuten MinnieMaud. Mitään tarkkaa ja täysin ehdotonta tavoitekalo

Kokemukseni osastohoidosta

Ajattelin tässä postauksessa kertoa vähän omia kokemuksiani ja mielipiteitäni anoreksian osastohoidosta. Ensin vähän taustoja: Jouduin lasten sisätautien osastolle 24.4.2017. Olin siellä kaksi viikkoa ja yhden päivän. Tämän jälkeen olin vielä muutaman päivän nuorten psykiatrisella osastolla ja kotiuduin lopullisesti 12.5.2017. Aloitetaan siitä, että miksi jouduin osastolle. Painoni oli laskenut nopeaa tahtia, ja painokäyrässä se oli lähtenyt pystysuoraan alaspäin. Olin laihtunut kuukauden sisällä noin viisi kiloa. Tämän lisäksi minulla oli rytmihäiriöitä ja huimausta, sekä pulssini ja verenpaineeni olivat aika alhaiset. BMI:ni oli osastolle joutuessani jotain 15.9 ja 16.1 väliltä. Eli kyllä, osastolle voi joutua vaikkei olisi välittömässä hengenvaarassa! Lasten sisätautien osastolla oli säännölliset ruoka-ajat: aamupala kahdeksalta, lounas yhdeltätoista, välipala kahdelta, päivällinen neljän ja viiden välillä sekä iltapala kahdeksalta. Noudatin osastolla ravitsemusterapeutin laatim

Mun pelko- ja turvaruoat

Tänään ajattelin kertoa, että mitkä ovat muodostuneet mun pelko- ja turvaruoiksi anoreksian aikana. TURVARUOAT 1. Puuro on mun turvaruoka varmaan aika monille tutuista syistä. Se on kevyttä ja terveellistä. Syön puuroa joka päivä aamupalaksi ja olen syönyt niin kauan kuin muistan. 2. Kasvisruoka on mulle turvallista syödä, koska se on terveellistä ja eettistä. Olin semivegetaristi ennen, joten kasvisruoka on senkin takia lähellä sydäntäni. Vaikka kasvisruoka onkin minulle turvaruoka, oma kasvissyöntini ei liittynyt millään tapaa syömishäiriööni. Ne olivat kaksi täysin erillistä ominaisuutta minussa, tai paremminkin; kasvissyönti oli ja on edelleen tärkeä osa minua, syömishäiriö toivottavasti ei... kuvan annos oli minulle kuitenkin haastava, koska se oli ravintola-annos (vohveli teriyaki-tofulla, kasviksilla, cashewpähkinöillä, paahdetulla sipulilla ja majoneesilla) 3. Kouluruoka sen takia, että se on usein kevyttä, sillä se kypsennetään yleensä uunissa ilm