Hei taas pitkästä aikaa! Tässä postauksessa kerron oman näkemykseni siihen, kuinka ''terveellisesti'' voi tai kannattaa pyrkiä elämään, kun paranemisprosessi on päättynyt tai ainakin lopuillaan. Toivon, että olette kärsivällisiä väljästä postaustahdista huolimatta. Minulla on tällä hetkellä tosi kiireinen elämä, mutta älkää huoliko. Kirjoittelen kyllä edelleen aina kun suinkin ehdin :)
Määritellään ensinnäkin, mitä tarkoitan sillä, että henkilö on (lähes) parantunut syömishäiriöstä. Itse määrittelen parantuneen henkilön niin, että ainakin seuraavat ''merkit'' täyttyvät:
Määritellään ensinnäkin, mitä tarkoitan sillä, että henkilö on (lähes) parantunut syömishäiriöstä. Itse määrittelen parantuneen henkilön niin, että ainakin seuraavat ''merkit'' täyttyvät:
- henkilö on saavuttanut hyvinvointipainonsa ja pysytellyt siinä jo jonkin aikaa
- henkilön fyysinen terveys (esim. kuukautiset) on kohdallaan
- henkilö ei ajattele ruokaa 24/7, vaan pakkomielteiset ajatukset ovat enemmänkin kaukainen muisto
- henkilö osaa pääasiassa syödä ja liikkua kehoaan kuunnellen ja sopivan rennosti
- fyysisten oireiden lisäksi myös psyykkiset oireet ovat (ainakin lähes) kokonaan poissa, eli henkilö pystyy tunnistamaan ja vastustamaan syömishäiriön ääntä
Terveyteen kuuluu olennaisesti taito syödä kehoaan kuunnellen.
Itse olen sitä mieltä, että jokainen tekee itse päätöksensä omista elämäntavoistaan, mutta toki olisi kannattavaa huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ruokavalion, liikunnan ja levon ''pyhän kolminaisuuden'' avulla. Suosittelen siis kaikille terveellistä, mutta rentoa ruokavaliota, arkiliikuntaa (ja mahdollisesti sopiva määrä kovempaakin treeniä) sekä riittävää unta ja lepoa. Kuitenkaan kukaan ei ole toista huonompi ihminen tai sallittu arvostelun kohde, vaikka hänen elämäntavoissaan olisikin ehkä viilattavaa. Jokainen on itse vastuussa omasta elämästään eikä siihen tulisi toisten puuttua. Tärkeintä on löytää itselle sopivat elämäntavat, joita noudattaessa elämä tuntuu mielekkäältä ja hyvinvointi on itselle riittävällä tasolla.
Kuitenkin syömishäiriön sairastaneen tulee olla tarkkana jopa koko loppuelämänsä ajan, mitä tulee terveellisiin elämäntapoihin. Sopivan terveelliset elämäntapat sopivat kaikille, elämänlaatua huonontava nipottaminen ei kenellekään. Jokaisen täytyy siis miettiä, mikä on itselle sopiva ''terveellisyyden taso'' omissa elämäntavoissa. Kun fyysinen vointisi on vähintäänkin riittävä, olet energinen ja tyytyväinen elämäsi osa-alueisiin ja pystyt ottamaan myös rennosti, teet varmasti oikein.
En siis ole edes syömishäiriön sairastaneilla varsinaisesti elämäntaparemontteja, fitness-harrastusta tai laihdutustakaan vastaan, kunhan muutos tulee omasta halusta voida paremmin ja olla terveempi. Jos elämäntapamuutokseen liittyy heti kättelyssä tai ajan kuluessa pakkomielteistä liikkumista ja/tai ruokavalion toteuttamista, ahdistusta, normaalin elämän rajoittamista tai muuta vastaavaa, ollaan vaarallisilla vesillä. Itsekin olen monta kertaa terveempänäkin päättänyt vähentää herkkujen syömistä mm. siitä syystä, että fyysinen olo on viikon herkutteluputken jälkeen ollut kehno. Mielestäni se on ihan ok, sillä korjausliike tuli halusta huolehtia omasta terveydestä ja osaan kyllä erottaa puhtaat sh-ajatukset näistä tilanteista.
Terveellinen ruokavalio pitää sisällään myös omia lempiherkkuja!
Voisin kertoa esimerkiksi omista elämäntavoistani tällä hetkellä. Syön päivittäin 5-6 kertaa ja ruokamäärät vaihtelevat hieman päivittäin. Kun on nälkä, syön enemmän. Kun olen kylläinen/täysi, syön vastaavasti vähemmän. Pyrin rajaamaan herkuttelun 2-3 ''annokseen'' viikossa, mutta yksi ''herkkuannos'' päivässä saattaa maksimissaan mennä joku viikko. Liikuntani koostuu pääasiassa koiran kanssa lenkkeilystä, jota tulee päivittäin 1,5-3 tuntia. Minulla on viikossa myös kaksi liikuntatuntia ja yhdet 1,5 tunnin vanhojentanssitreenit. Pyrin myös käymään kerran viikossa salilla lihaskunnon ylläpitämiseksi, mutta nyt en ole käynyt kahteen viikkoon flunssan vuoksi. Yritän nukkua 8-9 tuntia joka yö, mutta 7 tuntia on ehdoton minimi. Tämän tyyliset elämäntavat ovat sopineet minulle hyvin ja olen oppinut kuuntelemaan kroppaani jo melko hyvin ruuan, herkuttelun, liikunnan ja levon määrässä.
On tärkeää myös rentoutua itselle sopivilla tavoilla.
On siis todella hienoa huolehtia fyysisestä terveydestään syömällä oikein ja harrastamalla liikuntaa. Nykyajan tietotulvan keskellä on tärkeä muistaa, että yleisistä suosituksista ja uskomuksista huolimatta jokainen ihminen on yksilö. Tietynlaiset elämäntavat tukevat täydellisesti Petterin unelmaa menestyä kilpaurheilijana, kun taas naapurin Liisa ei nauttisi tai voisi hyvin yhtä kurinalaisella elämäntyylillä. Sekä fyysinen, että psyykkinen hyvinvointi tulee ottaa huomioon ja tärkeää on myös osata välillä höllätä ja pitää hauskaa terveellistenkin elämäntapojen kustannuksella. Mikäli terveelliset elämäntavat menevät liiallisuuksiin ja alkavat saada pakkomielteisiä piirteitä, tulee tilanne korjata välittömästi. Kokonaisuus merkitsee tässäkin asiassa eniten ja se itselle sopiva kokonaisuus löytyy vain kokeilemalla!
Toivottavasti tykkäsitte postauksesta <3
Muistakaa esittää postausideoita kommenteissa, jos jotakin tulee mieleen :)
Hyvää ja fiksua pohdintaa taas kerran! :)
VastaaPoistaKiitos paljon <3
Poista