Salla's journey

Tajusin tässä vähän aikaa sitten, että en ole juuri ollenkaan puhunut kasvissyönnistä täällä blogin puolella. Siitä sainkin idean, että voisin vähän paljastaa omia mielipiteitäni kasvissyönnistä paranemisprosessin aikana sekä kertoa omia kokemuksiani aiheesta. Jälleen kerran, postaus perustuu paljolti omiin mielipiteisiini ja kokemuksiini, ei pelkästään tutkittuun tietoon :) Taustatietoina voisi sanoa sen verran, että olen aina ollut todella eläinrakas enkä ole ikinä mitenkään kauheasti tykännyt lihan mausta/koostumuksesta. 13-vuotiaana aloin ottaa selvää tuotantoeläinten oloista ja siitä syntyi päätös vähentää lihan määrää omassa ruokavaliossani. Lopetin ensin sianlihan syömisen ja 14-vuotiaana jätin myös naudanlihan pois. Olin siis semivegetaristi jonkin aikaa, kunnes jouduin osastolle 15-vuotiaana huhtikuussa 2017. Ravitsemusterapeutti suositteli hyvin pontevasti minua palaamaan sekasyöjäksi, kunnes voisin paremmin. Närkästyksestäni huolimatta suostuin ehdotukseen, koska en jaksan

Piipahdin tässä yksi päivä vanhan recovery-instagramini puolella ja pyysin lähettämään kysymyksiä vapaavalintaisesta aiheesta Q&A-postausta varten. Pitemmittä puheitta, mennään suoraan kysymyksiin! 1. Kuinka kauan sun fyysinen paraneminen kesti? Ensimmäisen kerran olin kokonaan fyysisesti toipunut (eli saavutin setpointini, kuukautiseni palasivat, jne.) 4 kk paranemisen aloittamisen jälkeen. Myös fyysinen tilanteeni on kuitenkin ollut jatkuvassa muutoksessa esim. viime vuoden relapsen vuoksi ja olenkin vasta loppuvuodesta 2018 saavuttanut toivottavasti lopullisesti mm. normaalit kuukautiset. En nytkään ole valitettavasti ihan painotavoitteessani :/ 2. Kuinka vahvasti syömishäiriö näkyy arjessasi? Tämä on vahvasti kausittaista. Nykyään minun on helppo syödä ns. tavallista ruokaa tarpeeksi ja säännöllisesti ja esim. käydä syömässä ulkona. Minulle vaikeinta on edelleen makeiden herkkujen syöminen, etenkin jos kyseessä on karkki tai suklaa. Jos vaikka syön jonakin päivänä suk

Nyt paljastan taas teille pitkästä aikaa, mitä mun lautaselta löytyy yhden päivän aikana! Viimeksi julkaisin ruokapäiväkirjan elokuussa, hups... Muistattehan, että ruokapäiväkirjoissani kyseessä on aina yksittäinen päivä ja syömäni ruuan määrä ja ravintosisältö voi vaihdella päivittäin paljonkin :) Lauantai 12.1.2019 Aamupala klo 8:00 4-viljan puuroa + marjakiisseliä pala ruisleipää levitteellä ja juustolla kaksi suklaakonvehtia lasillinen rasvatonta piimää Lounas klo 11:00 1/2 pitsa salaattia lasillinen vettä Välipala klo 13:30 n. 1 dl mysliä + jogurttia mandariini lasillinen vettä Päivällinen klo 16:45 Palak paneeria (eli pinaattipataa, jossa on intialaista tuorejuustoa) ja riisiä naan-leipää tsatsikilla jälkkäriksi mangolassia lasillinen maitoa Iltapala klo 20:30 Cookie dough -Lohilo banaani lasillinen vettä Liikunta reilu 1 h koiranulkoilutusta n. 1 h koko vartalon salitreeni + venyttelyt T

Ajattelin näin uuden vuoden kunniaksi tehdä tällaisen mahdollisimman lyhyen ja ytimekkään koosteen vuodesta 2018 kuvien kera. Sen pitemmittä puheitta, mennään suoraan asiaan! Tammikuu Päällimmäisenä tammikuusta on jäänyt mieleen 17-vuotiaan kissamme lopetus 22.1. Oli hirveää viedä koko elämän mukana kulkenut ystävä ja perheenjäsen viimeiselle matkalleen, mutta onneksi isäni ja paras kaverini olivat mukana <3 Sartsu nuorempana <3 Helmikuu Helmikuu oli lähes täysin surutyötä ja toipumista Saran kuolemasta. Valitettavasti syömishäiriön äänet alkoivat jälleen voimistua päässäni ja jouduin taas kohtaamaan monia pelkoruokia ja ahdistavia ajatuksia. Painoni alkoi jälleen tippumaan. Myös koiraltani Sulolta löytyi kasvain ja menettämisen pelko oli kova. Maaliskuu Sama meno jatkui ja sairastuin lisäksi masennukseen. Aloin käymään jälleen nuorisopsykiatrian poliklinikalla juttelemassa ja lisäksi fyssarilla ja useammn punnituksissa. Edelleen vähensin syömisiäni ja tästä s