Tajusin tässä vähän aikaa sitten, että en ole juuri ollenkaan puhunut kasvissyönnistä täällä blogin puolella. Siitä sainkin idean, että voisin vähän paljastaa omia mielipiteitäni kasvissyönnistä paranemisprosessin aikana sekä kertoa omia kokemuksiani aiheesta. Jälleen kerran, postaus perustuu paljolti omiin mielipiteisiini ja kokemuksiini, ei pelkästään tutkittuun tietoon :)
Taustatietoina voisi sanoa sen verran, että olen aina ollut todella eläinrakas enkä ole ikinä mitenkään kauheasti tykännyt lihan mausta/koostumuksesta. 13-vuotiaana aloin ottaa selvää tuotantoeläinten oloista ja siitä syntyi päätös vähentää lihan määrää omassa ruokavaliossani. Lopetin ensin sianlihan syömisen ja 14-vuotiaana jätin myös naudanlihan pois. Olin siis semivegetaristi jonkin aikaa, kunnes jouduin osastolle 15-vuotiaana huhtikuussa 2017. Ravitsemusterapeutti suositteli hyvin pontevasti minua palaamaan sekasyöjäksi, kunnes voisin paremmin. Närkästyksestäni huolimatta suostuin ehdotukseen, koska en jaksanut ruveta väittelemään aiheesta. Lihan syöminen osastolla ällötti minua, mutta selvisin siitä. Kotiuduttuani jatkoin vielä muutaman kuukauden sekasyöntiä, kunnes syksyllä sain äidiltäni luvan jättää sian- ja naudanlihan sekä kanan pois ruokavaliostani. Tätä ''lakto-ovo-pescovegetarismia'' noudatan edelleen.
Itse olen sitä mieltä, että kasvissyönti ei ole mahdotonta paranemisprosessin aikana, mutta suosittelisin ennemmin sekasyöntiä etenkin prosessin alkuvaiheessa. Aliravitsemustilan korjaaminen edellyttää monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota, joka on ehkä helpompi muodostaa kun lihakin on ruokavaliossa mukana. Proteiinit koostuvat aminohapoista ja niiden tärkeä tehtävä on toimia kehossa solujen rakennusaineena. Fakta on, että eläinkunnan tuotteista saa monipuolisemmin ihmiselle välttämättömiä aminohappoja kuin kasvikunnan tuotteista. Myös kasvikunnan tuotteista voi saada kaikki välttämättömät aminohapot, mutta se vaatii ruokavalion huolellista suunnittelua ja erilaisten kasvikunnan tuotteiden monipuolista käyttöä ruokavaliossa.
Kun mietitään kasvissyöntiin siirtymistä/palaamista paranemisprosessin aikana, olisi hyvä pysähtyä miettimään kyseisen henkilön syitä kasvissyönnin taustalla. Itselläni se oli puhtaasti huoli tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja ilmastonmuutoksesta. Monella syömishäiriötä sairastavalla syy on kuitenkin enemmänkin siinä, että kasvisruoka yksinkertaisesti tuntuu turvallisemmalta syödä. Tällainen henkilö todennäköisesti vain haluaa noudattaa syömishäiriönsä asettamia sääntöjä ja rajoituksia, jolloin on mahdotonta parantua. Toki kasvissyönnin taustalla voi olla moniakin syitä, joista kaikki eivät välttämättä liity syömishäiriöön. Jos henkilö on ollut kasvissyöjä jo kauan ennen syömishäiriötään, voi hänen ehkä antaa turvallisemmin mielin palata vanhaan ruokavalioonsa. Jos sen sijaan on pienikin epäilys siitä, että kasvissyönti on henkilön tapa rajoittaa syömisiään, ei hänen kannata ainakaan pitkään aikaan aloittaa kasvissyöntiä.
Jos siis palat halusta ryhtyä kasvissyöjäksi, malta mieluusti mielesi. Ehdit kyllä tehdä niin, kunhan olet jälleen normaalipainossa ja/tai muuten korjannut ravitsemustilanteesi. Muista olla rehellinen itsellesi: jos ryhdyt kasvissyöjäksi vain sen takia, että pelkäät syödä lihaa, pelaat suoraan syömishäiriön pussiin. Jos päätät myöhemmin alkaa kasvissyöjäksi, suunnittele mieluusti ruokavaliotasi yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa. Itse olen sitä mieltä, että kasvissyönti on terveelle ihmiselle eettinen ja terveellinen tapa syödä, mutta kaikki saavat itse tehdä päätöksensä lihan syömisestä tai syömättä jättämisestä. Ja muista, että sinulla ei ole kiire! Huolehdi aina ensisijaisesti terveydestäsi ja syö niin, että juuri sinun kroppasi voi hyvin.
Toivottavasti tykkäsitte postauksesta <3
Taustatietoina voisi sanoa sen verran, että olen aina ollut todella eläinrakas enkä ole ikinä mitenkään kauheasti tykännyt lihan mausta/koostumuksesta. 13-vuotiaana aloin ottaa selvää tuotantoeläinten oloista ja siitä syntyi päätös vähentää lihan määrää omassa ruokavaliossani. Lopetin ensin sianlihan syömisen ja 14-vuotiaana jätin myös naudanlihan pois. Olin siis semivegetaristi jonkin aikaa, kunnes jouduin osastolle 15-vuotiaana huhtikuussa 2017. Ravitsemusterapeutti suositteli hyvin pontevasti minua palaamaan sekasyöjäksi, kunnes voisin paremmin. Närkästyksestäni huolimatta suostuin ehdotukseen, koska en jaksanut ruveta väittelemään aiheesta. Lihan syöminen osastolla ällötti minua, mutta selvisin siitä. Kotiuduttuani jatkoin vielä muutaman kuukauden sekasyöntiä, kunnes syksyllä sain äidiltäni luvan jättää sian- ja naudanlihan sekä kanan pois ruokavaliostani. Tätä ''lakto-ovo-pescovegetarismia'' noudatan edelleen.
Ihanaa kun kauppoihin tulee koko ajan lisää kasvisvaihtoehtoja <3
Kesällä 2017 söin vielä lihaa, kun oli vielä reippaasti painoa nostettavana
Kasvisruuasta saa yleisesti ottaen myös vähemmän energiaa kuin liharuuasta, joten sitä pitää syödä määrällisesti huomattavasti enemmän (esim. täällä vegaanin lautasmalli). Kuten varmasti tiedätte, syömishäiriöstä toipuvan on usein syötävä muutenkin määrällisesti paljon enemmän kuin ''tavan tallaajan''. Siksi voi olla todella vaikeaa syödä kasvisruokaa riittävästi ja myös ruuan suureen määrään ja kuitupitoisuuteen liittyvät ongelmat, kuten vatsan turvotus, voivat siis olla kasvisruokavaliolla tavallistakin suurempia. Liharuuasta voi olla siis helpompi saada tarvittava energiamäärä kasaan ilman epätyypillisen voimakkaita lieveilmiöitä.
Itsetehtyjä, täytettyjä lehtikaalilättyjä
Jos siis palat halusta ryhtyä kasvissyöjäksi, malta mieluusti mielesi. Ehdit kyllä tehdä niin, kunhan olet jälleen normaalipainossa ja/tai muuten korjannut ravitsemustilanteesi. Muista olla rehellinen itsellesi: jos ryhdyt kasvissyöjäksi vain sen takia, että pelkäät syödä lihaa, pelaat suoraan syömishäiriön pussiin. Jos päätät myöhemmin alkaa kasvissyöjäksi, suunnittele mieluusti ruokavaliotasi yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa. Itse olen sitä mieltä, että kasvissyönti on terveelle ihmiselle eettinen ja terveellinen tapa syödä, mutta kaikki saavat itse tehdä päätöksensä lihan syömisestä tai syömättä jättämisestä. Ja muista, että sinulla ei ole kiire! Huolehdi aina ensisijaisesti terveydestäsi ja syö niin, että juuri sinun kroppasi voi hyvin.
Toivottavasti tykkäsitte postauksesta <3
Mun anoreksiaan 11- vuotiaana sairastunut tyttö olisi kovasti halunnut ryhtyä vegaaniksi. Sanoin, että saat alkaa vegaaniksi siinä vaiheessa kun voit ahdistumatta syödä mitä vaan vegaanista (ranskanperunoita, donitseja, sipsejä yms). Nyt tyttö on 14 ja lähes terve, eikä edelleenkään vegaani. Punaisen lihan annoin jättää pois ruokavaliosta, mutta siipikarja, kala, muna ja maitotuotteet ovat siinä pysyneet. Itse olen sitä mieltä, että tyttäreni halusi vegaaniksi vain, koska se olisi ollut "luvallinen" tapa rajoittaa syömistä.
VastaaPoistaEn kyllä itsekään antaisi noin nuoren ryhtyä kokonaan vegaaniksi varsinkin, kun on syömishäiriötaustaa ja epäilys siitä, että se on vain keino rajoittaa syömisiä... Nimenomaan vasta sitten, kun on terveempi :) Tsemppiä kovasti teille molemmille <3
PoistaHyvä ja fiksu postaus taas! Itsellä myöskin kasvissyöntiin eniten vaikuttavat juurikin eettiset syyt, mutta on vähän hankalaa kun kärsin lisäksi jonkinasteisesta keliakiasta (ei ole virallisesti diagnosoitu, mutta gluteeniton ruokavalio vähensi vatsaoireita huomattavasti) ja lisäksi esim. palkokasvit aiheuttavat mahavaivoja, joskus maitotuotteetkin.
VastaaPoistaEi ole ollut voimia etsiä ihan kaikkea mahdollista saatavilla olevaa tietoa ruokavalion koostamisesta, niin kun esim. nyhtökaurat ja pavut sun muut eivät oikein mahalle sovi niin tuntuu että tulee koko ajan popsittua joko härkistä, soijaa eri muodoissa tai tofua. Joskus syön kananmuniakin, mutta niistä mulla on lapsesta saakka tullut sekä munakkaana että keitettynä vähän huono olo... Toki noistakin saa monia erilaisia variaatioita, mutta ei ehkä kovin monipuolistakaan syödä aina samoja pääaterioilla.. Oon ihan normaalipainossa tällä hetkellä, mutta vaadin edelleen todella isoja määriä ruokaa ja etenkin sitä proteiinia, niin entistä hankalampaa :D
Kiitos kommentistasi <3
PoistaKasvissyönti voikin olla vaikeaa, jos on muitakin ''ruokarajoitteita'' :/ Itselläni pavut aiheuttavat joskus vatsan turvotusta, mutta ei siinä määrin että se sinänsä haittaisi. Itse ehkä sinun tilanteessasi söisin myös kalaa niin voisi olla helpompaa tai sitten käyttäisin vain niitä kasviproteiinin lähteitä jotka minulle sopii. Kannattaa kokeilla quornia ja tempehiä jos et niitä vielä ole kokeillut ja tietty syödä paljon pähkinöitä ja siemeniä kun niistä saa proteiinia :) Myös sienistä saa proteiinia...