Salla's journey

Tällä kertaa on taas luvassa lukijan esittämä toivepostaus liittyen ihmissuhteisiin syömishäiriön aikana. Miten ja miksi kertoa läheisille syömishäiriöstä? Miten minun läheiseni suhtautuivat syömishäiriööni ja muuttuivatko ihmissuhteeni kertomisen myötä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin tulen tässä postauksessa vastaamaan omien kokemuksieni pohjalta! Tsekkaathan vanhat aiheeseen liittyvät postaukseni: Anoreksia ja kaverisuhteet   sekä mun syömishäiriöstä äitini ja kaverini näkökulmista :) Postaus on höystetty aiheeseen liittymättömillä kuvilla viime aikojen aterioistani :D Itse olen valinnut melko avoimen linjan mielenterveysongelmieni suhteen, koska mielestäni tästä ei pitäisi kokea häpeää ja haluan vähentää ennakkoluuloja sekä levittää tietoisuutta aiheeseen liittyen. Pidänhän tätä julkista blogia ja myöskin (kylläkin yksityistä) instagramia aiheesta. Olen saanut valtavasti voimaa paranemiseen siitä ajatuksesta, että tämän kaiken myötä voin kääntää kokemukseni eduksi ja aut

Tällä kertaa on vuorossa lukijan toivepostaus, jossa kerron ensin vähän omasta kehonkuvastani elämäni eri vaiheissa ja annan sitten paljon vinkkejä oman kehon hyväksymiseen sekä vartaloahdistuksen lievittämiseen niin painonnostovaiheessa kuin normaalipainossakin. Muistathan, että vinkit pohjautuvat omiin kokemuksiini, eivätkä välttämättä toimi kaikilla :) Olen aina ollut todella hoikka tyttö ja sainkin kuulla terveydenhoitajalta ala-asteella useampaan otteeseen, että minun pitäisi syödä enemmän ja saada lisää painoa, vaikka olin täysin terve. Söin paljon ja ihan mitä ikinä halusin, santsasin ruokaa usein niin koulussa kuin kotonakin ja harrastin liikuntaa ihan fiiliksen mukaan. Olin siis luonnostaan laiha. Kehonkuvani oli lapsena hyvä ja sain usein kehuja niin koulukavereiltani kuin sukulaisiltani, kuinka ''upean laiha'' ja ''tuleva malli'' kuulemma olin. Se kohotti toki itsetuntoani, mutta tarkemmin ajateltuna istutti minuun ajatusmallin, että laihana

''Ortoreksiaa sairastava haluaa syödä pakonomaisen terveellisesti. Hän saattaa käyttää useita tunteja päivässä aterioiden suunnitteluun ja valmistamiseen ja kieltäytyä käyttämästä tiettyjä ruoka-aineita. Lihomisen pelko voi laukaista pakonomaisen terveellisen syömisen ja johtaa syömishäiriöön. Ortoreksia saattaa johtaa anoreksian tai bulimian puhkeamiseen.'' ( Suomen Mielenterveysseura ) Postaus saattaa sisältää mahdollisesti triggeröivää sisältöä, joten otathan oman vointisi huomioon - lukeminen omalla vastuulla! Minä ja ortoreksia Oma syömishäiriöhelvettini lähti liikkeelle ortoreksiasta. Yhdeksännellä luokalla aloin tarkkailemaan omaa kehoani epänormaalin paljon ja olin varma, että sairastan erilaisia vakavia sairauksia, kuten syöpiä. Löysin itsestäni ''oireita'', diagnosoin itselleni monia sairauksia Googlen avulla, ravasin eri lääkäreillä, sain paniikkikohtauksia ja olin todella masentunut sekä kuolemanpelkoinen. Käytännössä olin siis lähes p

Kuten varmaan jo tiedätte, olen hiljattain pyrkinyt lisäämään ruokamääriä, jotta pääsisin (tällä kertaa pysyvästi) setpointiini ja saisin kuukautiset säännöllisiksi. Siitä sain idean postauksesta, jossa antaisin vinkkejä omien kokemuksieni pohjalta siihen, miten löytää rohkeus lisätä ruokamääriä ja ihan oikeasti alkaa syödä enemmän/riittävästi. En itsekään ole riittävästä syömisestä välttämättä mikään paras esimerkki, enkä ole minkään sortin ammattilainen, mutta koen että minulla on silti hyödyllisiä vinkkejä aiheeseen liittyen. Kyseiset vinkit ovat toimineet minulla, mutta eivät tietenkään välttämättä toimi sinulla :) Itse tykkään ajatella ruokamäärien kasvattamista prosessina, johon kuuluu kolme vaihetta: Motivaation löytäminen Sitoutuminen ja toteuttaminen Ahdistuksen hallinta Motivaation löytäminen Jotta tekisit päätöksen ja alkaisit oikeasti syömään enemmän, tarvitset motivaatiota. Tee vaikka 10 kohdan lista siitä, miksi haluat parantua. Miksi sinun täytyy syöd

Ajattelin, että olisi taas kiva näyttää teille, mitä syön aikavälillä perjantai-illasta sunnuntai-iltaan, eli toisin sanoen viikonlopun aikana. Viimeksi julkaisin vastaavan postauksen syyskuun alussa, eli onhan siitä aikaa jo vierähtänyt :D Moni ihmetteli, mitä tapahtui postaukselle, jonka julkaisin viime viikonloppuna. Julkaisin postauksen vahingossa keskeneräisenä, joten poistin sen kokonaan, kun olin unohtanut kuvata osan aterioista. Nyt kuitenkin korvaan tapahtuneen vahingon ja julkaisen kyseisen postauksen tältä viikonlopulta. Olen päättänyt alkaa syömään vähintään 3000 kcal päivässä, kunnes pääsen setpointiini ja siirtyä sitten vähitellen intuitiiviseen syömiseen. Olen osastolta päästyäni laihtunut setpointistani useaan otteeseen jopa lievän alipainon puolelle ja sen pitää nyt loppua. Tälläkään hetkellä minulla ei ole kuukautisia... Olen varmistanut kalorilaskurilla tai netistä löytyvien ateriaesimerkkien avulla, että aamu-, väli- ja iltapala sisältävät aina sen 600 kcal, mutta