Siirry pääsisältöön

Tilannepäivitys + summer bucket list 2019

En tiedä, huomasiko kukaan, mutta viime viikon postaus jäi välistä... Olen ollut viime aikoina melko kiireinen ja ajattelinkin, että pieni life update olisi paikallaan, sillä melko isojakin muutoksia on tapahtunut. Lisäksi kerron vähän tämän kesän summer bucket lististä! Postaus on höystetty satunnaisilla kuvilla viime viikoilta :D

Lukioelämä ja jatko-opintojen miettiminen on vienyt paljon aikaa ja voimavaroja viime aikoina. Olen ehkä hieman enemmän kartalla siitä, mitä haluan elämälläni tehdä ja se aiheutti isoja muutoksia lukio-opintoihini. Ensinnäkin, jätin fysiikan ja kemian pois, koska se vain tuntui oikealta päätökseltä, jota olin miettinyt jo pidemmän aikaa. Olin jo jonkin aikaa ollut sitä mieltä, että haluan lähteä opiskelemaan lukion jälkeen psykologiaa, johon en tarvitsee kumpaakaan edellämainituista aineista. Tämän johdosta suoritankin lukion 3,5 vuoteen aiemman neljän vuoden sijaan, mikä taas tarkoittaa, että kirjoitan ensimmäisen kerran jo tänä syksynä ja valmistun syksyllä 2020! Myös kirjoitettavat aineet muuttuivat ja yo-kirjoitussuunnitelmani näyttääkin nyt tältä:

  1. keskipitkä ruotsi (syksyllä 2019)
  2. lyhyt matematiikka + psykologia + lyhyt saksa (keväällä 2020)
  3. äidinkieli + pitkä englanti + biologia (syksyllä 2020)
I'm in love with smoothie bowls <3

Aiemmin ykkösvaihtoehtoni tulevan ammattini suhteen oli eläinlääkäri, mutta kun fysiikka ja kemia eivät yrityksestä huolimatta enää oikein sujuneet ja psykologia tuntui vähintään yhtä hyvältä vaihtoehdolta, päätin pyrkiä mieluummin sitä kohti. Valehtelisin, jos väittäisin, että en tuntisi oloani jollain tasolla luovuttajaksi, mutta kuten opinto-ohjaajanikin sanoi, tämä ei ole luovuttamista, vaan uudelleen suuntautumista. Syksyn yo-kirjoituksiin ilmoittautumisen myötä alkaa jo käydä selväksi, että olen ihan oikeasti abi syksyllä ja lukio alkaa lähestyä loppuaan, sekä itsenäistyminen ja omaan kotiin muuttaminen lähestyä. Täytän syyskuussa myös 18, mikä tuntuu aika uskomattomalta, mutta toki myös jännittävältä ja mukavalta ajatukselta :D

Muuten elämäni on sitä samaa arjen kaaosta kuin yleensäkin; koulua, töitä, koiranomistajan velvollisuuksia ja toki myös rentoutumista sekä hauskanpitoa. Vaikka elämäni ei olekaan mitenkään ihmeellistä tai erikoista, olen todella tyytyväinen tilanteeseeni ja elämäni on suurin piirtein sellaista kuin todella haluankin. Ja se on todella ihana tunne! Myös lähestyvä kesä ja aurinkoinen sää kohottavat mielialaa. Minulla alkaa kesäloma jo keskiviikkona 29.5, mikä on mahtava juttu!

Muutaman viikon takainen ei-niin-viehättävä eväsleipä luontoretkeltä; pestoa, avocadoa ja kasviksia, nam!

Syömishäirö vie nykyään todella vähän aikaa elämästäni, sillä en juuri ollenkaan edes mieti koko asiaa. Olo tuntuu ihanan normaalilta, kun ei jokaisen yllättävän syömistilanteen jälkeen tarvitse alkaa miettimään kompensaatiokeinoja tai muuten panikoimaan. Usein en edes mieti, kuinka paljon herkkuja viikon aikana on tullut syötyä vaan menen vain tilanteen, mielitekojeni ja fyysisen oloni mukaan. Syöminen ja liikkuminen alkaa olla jo todella luontevaa ja minulla on tullut nyt jo toiset menkat normaalisti, kolmansia odotellessa ;) Paino on todennäköisesti vakiintunut setpointiini. Olo on yleensä ihanan energinen ja osaan tarvittaessa myös levätä ja rentoutua, mikäli kroppani sitä kaipaa. Myös akillesjänteeni voi paremmin levon ansiosta ja nyt voinkin jo liikkua normaaliin tapaan. Ei tähän voi muuta sanoa, kuin että recovery is worth it! 



Sitten kesäsuunnitelmiin. Kuten yleensä, vietän lähes koko kesälomani mummolassa. Monelle se voisi olla tylsyyden multihuipentuma, mutta itse rakastan olla maalla, jossa päiväni kuluvat koirien kanssa lenkkeillen, hevosta hoitaen ja ratsastaen, spontaaneilla rantareissuilla ja hyvää ruokaa syöden... Parasta! Tietenkin tänä kesänä minun täytyy myös lukea syksyn yo-kirjoituksiin, mikä on vähän outoa, mutta tulee varmasti olemaan ihan ok. Tiedossa on parit rippijuhlat, joista toisen vuoksi meidän täytyy matkustaa Etelä-Suomeen minilomalle. Ehkä ihanin juttu on se, että ukkini koira saa pentuja touko- ja kesäkuun vaihteessa ja mene hoitamaan niitä (peräti palkkaa vastaan) koko loman ajaksi <3 Lisäksi käyn silloin tällöin pistäytymässä töissä kotipaikkakunnallani. Aika mukava kesä siis tulossa, vaikkei mitään ihmeellistä olekaan luvassa! (oho, sehän rimmasi :D)

Kohta pääsee taas hoitamaan tällaisia pikku nyyttejä, en ehkä kestä :D

Olen myös laatinut summer bucket listin tälle kesälle. Pyrin suorittamaan ''tehtävät'' aikavälillä kesäkuun alusta elokuun loppuun. Kaikkia kohtia ei ole vielä keksitty, joten ottaisin ehdotuksia kiitollisena vastaan kommenteissa! Tehtävät voivat liittyä joko sh:stä paranemiseen (esim. pelkoruokahaasteet, tms.) tai ihan mihin vain haluatte :)

Onko kukaan muu ehdottomasti sitä mieltä, että puuro on paras aamupala :D

Toivottavasti tykkäsitte postauksesta <3
Tämä oli nyt vähän tällainen nopeasti kyhätty kuulumispostaus, mutta ajattelin, että tilannepäivitys voisi olla tarpeen. Ensi viikonloppuna menemme perheeni kanssa Kuusamoon ja ajattelin tehdä sieltä ''Mitä syön viikonloppuna'' -postauksen... Annathan palautetta tai ehdotat haluamaasi postausta kommenteissa!

Kommentit

  1. Ihana kuulla, että sinulla menee nyt näin hyvin! <3 Syömishäiriö ei ole elämää!
    Kannattaa kuitenkin tehdä lista sudenkuopista ja kirjata ylös kaikki maneerit sun muut, joita vielä on ja nujertaa ne yksi kerrallaan. Kaikki paska pitää kitkeä juurineen, ettei ne pääse sieltä rehoittamaan. Tiedät itsekin kokemuksesta, että jos hommaa ei vie kunnialla loppuun once and for all, niin ei ole parantunut, on vain jäänyt siihen kirottuun välitilaan. Sinulla on ihana kesä ja elämä muutenkin vielä aluillaan, joten soisin sinulle upeita hetkiä. Ihanaa alkukesää ja orastavaa lomaa. <3
    P.S. ilman puuroa ei päivä ala! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi <3
      Pitää varmaankin täyttää summer bucket list viimeisillä jäljelläolevilla pelkoruuilla sun muilla, niin pääsee lopuistakin eroon :D Ja olet oikeassa, ei saa tyytyä nykyiseen tilanteeseen (vaikka se onkin hyvä), vaan hoitaa homma kunnialla loppuun asti... Ihanaa kesää ja toivottavasti myös sinulla on mukava loma :)

      Poista
  2. Mukava kuulla kuulumisia sekä tulevaisuuden suunnitelmia. Eläinlääkikseen on paljon hakijoita ja koko koulutus on lisäksi varsin työläs. Psykologiankin opiskelu antaa varmasti haasteita sekä mahdollisuuksia. Itse haluan myös ehdottomasti viettää kesäni maalla, se on kaikkea muuta kuin tylsää. Ja vastalauseena aamupuurolle, vaikka puuro ihan hyvää ruokaa onkin: leivät juuston ja kasviksien kera ovat parasta aamupalaa. Kannatan myös pelkoruokahaastetta, mikäli vielä pelkoruokia löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi <3
      Niinpä, olen kuullut että eläinlääkikseen pääsy on vaikeaa ja sen jälkeen itse opiskelukin on melko haastavaa ja jopa kuormittavaa... Tiedä sitä sitten, mikä on totta. Psykologia on myös mielenkiintoinen ala ja tarjoaa varmasti riittävästi haasteita minulle. Täytetyt leivätkin on kyllä niin hyviä (nam), mutta puuro vie itsellä kyllä voiton :D Pitääpä sitten laittaa summer bucket listiin pelkoruokahaasteita, jos niitä vielä keksin :) Ihanaa kesää!

      Poista
  3. Hei Salla,

    Nyt halusin kommentoida, koska muutama kohta tekstissäsi särähti. Oletkohan oikeasti ottanut tarpeeksi selvää psykalle pääsystä ja sen opiskelusta? Sinne on _todella_ vaikeaa päästä kaupungista riippumatta ja tekstisi kuulosti hieman vähättelevältä. Sinne on huomattavasti vaikeampaa päästä kuin eläinlääkikseen, eikä se ole mikään läpihuutojuttu. Psykologian opiskelu yliopistossa on aivan erilaista kuin lukiossa, ei niitä voi verrata mitenkään. Yliopistossa psykologiaan sisältyy paljon tilastotiedettä, mikä voi olla haastavaa ja se on iso osa myös pääsykoetta. Psykologia ei ole todellakaan mikään huono varavaihtoehto (eläin)lääkikselle, pikemminkin päinvastoin. Sinun kannattaa ottaa vielä selvää alasta, sinne pääsee ihan muutama prosentti hakijoista. Lisäksi kaikki materiaali yliopistossa on englanninkielistä, joten psykan opiskelu on kyllä ihan tarpeeksi haasteellista, eikä se sovi kaikille.

    Mukavaa kesää sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi!
      En kyllä missään vaiheessa mielestäni sanonut, että psykalle on helppo päästä tai siellä opiskelu olisi helppoa?... Tarkoitin vain, että minulle itselleni henkilökohtaisesti se tuntuu paremmalta ja helpommalta vaihtoehdolta kuin eläinlääkis, koska lukuaineet ja esim. psykologia ovat minulle luonnostaan paljon helpompia kuin esim. fysiikka ja kemia, joita eläinlääkis vaatii... Tiedän kyllä, että psykalle ei helposti pääse ja niin olen kuullut myös opoltani ja olen kyllä perillä opiskelun haasteista. Eiköhän se ole ilmiselvää, että yliopisto-opiskelu tuo paljon uusia haasteita, oli ala sitten eläinlääkis tai psykologia. Englannin kieli tuskin tuottaa minulle liikaa ongelmia, koska minulla on hyvä kielipää. Luovuttamisen tunteella tarkoitin toisesta, pitkäaikaisesta unelmastani luopumista, en todellakaan sitä, että psyka olisi joku helppo luovuttajien varavaihtoehto :D

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ruoka ja paranemisprosessi

Tässä postauksessa ajattelin kertoa omia mielipiteitäni ja kokemuksiani  siitä, mitä ja miten ja kuinka paljon kannattaisi syödä paranemisprosessin aikana, ja muitakin ruokailuun liittyviä juttuja. Painotan, että en ole minkään sortin asiantuntija, vaikka toki paljon sattuneesta syystä ravitsemusasioista tiedänkin. Kaikki ihmiset ovat yksilöitä, joten yksi malli ei ruoka-asioissa mitenkään sovi kaikille... Kuinka paljon? Kun puhutaan syömishäiriöstä (lähinnä anoreksia, bulimia, ortoreksia + niiden epätyypilliset muodot) toipumisesta, olennaista on korjata aliravitsemustila syömällä riittävästi. Kannattaa myös muistaa, että aliravitsemukseen ei aina liity alipainoisuutta... Riittävä määrä tietenkin vaihtelee iän, sukupuolen, pituuden, aktiivisuustason, jne. mukaan, mutta paranemisprosessin aikana ei ole mahdollista syödä liikaa! Joillekin sopii paremmin henkilökohtainen ateriasuunnitelma, toisille taas vapaampi malli, kuten MinnieMaud. Mitään tarkkaa ja täysin ehdotonta tavoitekalo

Kokemukseni osastohoidosta

Ajattelin tässä postauksessa kertoa vähän omia kokemuksiani ja mielipiteitäni anoreksian osastohoidosta. Ensin vähän taustoja: Jouduin lasten sisätautien osastolle 24.4.2017. Olin siellä kaksi viikkoa ja yhden päivän. Tämän jälkeen olin vielä muutaman päivän nuorten psykiatrisella osastolla ja kotiuduin lopullisesti 12.5.2017. Aloitetaan siitä, että miksi jouduin osastolle. Painoni oli laskenut nopeaa tahtia, ja painokäyrässä se oli lähtenyt pystysuoraan alaspäin. Olin laihtunut kuukauden sisällä noin viisi kiloa. Tämän lisäksi minulla oli rytmihäiriöitä ja huimausta, sekä pulssini ja verenpaineeni olivat aika alhaiset. BMI:ni oli osastolle joutuessani jotain 15.9 ja 16.1 väliltä. Eli kyllä, osastolle voi joutua vaikkei olisi välittömässä hengenvaarassa! Lasten sisätautien osastolla oli säännölliset ruoka-ajat: aamupala kahdeksalta, lounas yhdeltätoista, välipala kahdelta, päivällinen neljän ja viiden välillä sekä iltapala kahdeksalta. Noudatin osastolla ravitsemusterapeutin laatim

Mun pelko- ja turvaruoat

Tänään ajattelin kertoa, että mitkä ovat muodostuneet mun pelko- ja turvaruoiksi anoreksian aikana. TURVARUOAT 1. Puuro on mun turvaruoka varmaan aika monille tutuista syistä. Se on kevyttä ja terveellistä. Syön puuroa joka päivä aamupalaksi ja olen syönyt niin kauan kuin muistan. 2. Kasvisruoka on mulle turvallista syödä, koska se on terveellistä ja eettistä. Olin semivegetaristi ennen, joten kasvisruoka on senkin takia lähellä sydäntäni. Vaikka kasvisruoka onkin minulle turvaruoka, oma kasvissyöntini ei liittynyt millään tapaa syömishäiriööni. Ne olivat kaksi täysin erillistä ominaisuutta minussa, tai paremminkin; kasvissyönti oli ja on edelleen tärkeä osa minua, syömishäiriö toivottavasti ei... kuvan annos oli minulle kuitenkin haastava, koska se oli ravintola-annos (vohveli teriyaki-tofulla, kasviksilla, cashewpähkinöillä, paahdetulla sipulilla ja majoneesilla) 3. Kouluruoka sen takia, että se on usein kevyttä, sillä se kypsennetään yleensä uunissa ilm