Siirry pääsisältöön

Miten hyväksyä oma vartalotyyppi?

Ajattelin tänään kirjoittaa vielä uuden postauksen oman kehon hyväksymisestä, mutta tällä kertaa hieman eri näkökulmasta. Aiemmin olen puhunut aiheesta lähinnä laihuuden ja lihomisen kautta, mutta tällä kertaa haluan keskittyä erilaisiin vartalotyyppeihin. Ainakin itselläni ei läheskään aina kriiseilyn aihe ole ollut niinkään paino tai rasvan määrä, vaan nimenomaan se oma vartalotyyppi. Toivonkin, että tämä postaus antaa saman asian kanssa kamppaileville vertaistukea ja auttaa mahdollisesti oman kropan hyväksymisessä. Haluan myös pyytää anteeksi epäsäännöllistä postaustahtia tänä kesänä. Asiaan tulee jotain tolkkua kun palaan itsekin taas arkeen ensi kuussa :D

Erilaisia vartalotyyppejä on varmasti yhtä monta kuin on ihmisiäkin, sillä jokaisen ihmisen vartalo on tietysti täysin ainutlaatuinen. Vartalotyypillä tarkoitetaan sitä, miten rasva jakautuu ihmisen kehossa, mikä vaikuttaa olennaisesti vartalon muotoon ja mittasuhteisiin. Painolla ei ole välttämättä vartalotyypin kanssa juurikaan tekemistä, sillä monesti lihomisesta/laihtumisesta huolimatta kropan muoto ja mittasuhteet pysyvät likimain samana - vain sen koko muuttuu. Naisten vartalotyypit jaetaan usein seuraavasti:

  1. Y - hoikat ja pitkät jalat, kapea lantio, pieni peppu, melko suora vyötärö, mahdollisesti suhteessa isot rinnat ja leveät hartiat.
  2. A / päärynä - kapea hartialinja, leveä lantio ja iso peppu, usein myös alavatsassa pyöreyttä.
  3. X / tiimalasi - hartiat ja lantio suunnilleen yhtä leveät, suhteessa kapea vyötärö.
  4. O / omena - leveä keskivartalo, vatsakas, usein isot rinnat, suhteessa pieni peppu ja hoikat jalat.
  5. H - hartia ja lantiot samassa linjassa, vyötärölinja melko suora, usein suhteessa pieni peppu ja hoikat jalat.
  6. Kaareva H / ''loiva tiimalasi'' - välimuoto tiimalasista ja H:sta; vyötärö erottuu jonkin verran mutta ei niin paljoa, että voidaan puhua tiimalasista.

Itse sanoisin olevani jonkinlainen sekoitus Y:tä sekä kaarevaa H:ta. Vartalotyyppini ei siis todellakaan vastaa tämän hetken naisellista trendiä. Mutta uskokaa tai älkää, vaikka se oma vartalotyyppi tuntuisi rumimmalta asialta maailmassa, niin kaikissa vartalotyypeissä on omat ''hyvät ja huonot puolensa''. Sinulla on kaksi vaihtoehtoa:

A) Keskity vartalosi huonoihin puoliin:
- Näytän niin miehekkäältä kun olen niin hoikka ja mulla on niin leveät hartiat ja kapea lantio eikä ole edes isoja tissejä tai peppua...

B) Keskity vartalosi hyviin puoliin:
- upeat pitkät ja urheilulliset jalat
- kapea vyötärö
- sporttinen ja sopusuhtainen siluetti
- ei raskausarpia tai selluliittia

Ja tässä ei siis todellakaan nyt tarkoiteta sitä, että sinun vartalossasi on jotakin vikaa, jos sinulla on ''huonossa'' listassani mainitsemia piirteitä tai ''hyvässä'' listassa mainitsemat pirteet puuttuvat sinulta. Tämä oli vain esimerkki siitä, miltä oma listani näyttäisi. Kukaan ei voi edes määritellä yleispäteviä hyviä ja huonoja piirteitä ihmisvartalossa, vaan kyse on ihan henkilökohtaisista asenteista ja mieltymyksistä. Suosittelen kaikkia valitsemaan vaihtoehdon B ja listaamaan niitä asioita, jotka näyttävät omassa vartalossasi hyvältä. Muista, että usein joku haaveilee juuri sellaisesta vartalosta, mikä sinulla on :) tai vähintäänkin yksittäisistä piirteistä vartalossasi!

Kuten huomaatte, lantioni on naiseksi hyvin kapea, mutta mitä sitten?

Toinen asia mikä auttaa hyväksymään oman vartalotyypin, on pukeutuminen. Toki jokaisen kannattaa pukeutua juuri niin kuin itsestä hyvältä tuntuu, mutta jokaiselle vartalotyypille on olemassa ''pukeutumisohjeita'', jotka auttavat korostamaan vartalon hyviä puolia, tasapainottamaan ei-niin-toivottuja piirteitä. Näitä ohjeita kannattaa oikeasti testata, koska ne ovat ainakin itselläni auttaneet hyväksymään omaa kroppaani. Nykyään yksi lempparivaatteistani on lyhyehkö, A-linjainen ruutuhame, joka loihtii minullekin lantion kuin tyhjästä ja paljastaa mukavasti sääriä, hah :D Tässä on muutama hyvä vinkki:

  1. Korosta vyötäröä esim. rypytykset ja muut korostukset vyötäröllä, vyö, jne. 
  2. Korosta vartalosi parhaita puolia. Esim. H- ja Y-vartaloisen kannattaa korostaa upeita sääriä, X-vartaloisen etenkin sitä vyötäröä, päärynä voi halutessaan korostaa kropan alaosan muodokkuutta, jne. Muista, että nämä kaksi ensimmäistä vinkkiä ovat tärkeimmät, sillä päätät itse mitä haluat korostaa ja mistä pidät. Seuraavat kaksi vinkkiä ovat vähän teoreettisempia, eikä niitäkään tarvitse noudattaa, ellei halua!
  3. Tuo volyymiä paikkoihin, joissa se on tarpeen. Jos lantiosi on kapeampi kuin hartiasi, suosi esim. A-linjaisia mekkoja/hameita, väljempiä housumalleja ja kuvioita alaosissa. Jos taas hartiasi ovat kapeammat kuin lantiosi, käytä hartialinjaa leventäviä vaatteita: esim. off-shoulder -paidat, venepääntie, runsaammat yläosat, kuviot, jne.
  4. Älä korosta ''dominoivia piirteitä''. Päärynävartaloisen kannattaa valita suoria, yksivärisiä ja mielellään tummia alaosia, kun taas H-vartaloisen kannattaa välttää näyttäviä kaula-aukkoja ja kuoseja yläosissa ja suosia esim. v-kaula-aukkoa. Omenavartaloisen kannattaa välttää kuovioita ja kaapumaisia vaatteita.
Rakastan kietaisumekkoja - vaikka tässä onkin varmasti vartalotyypilleni ''liian massiiviset hihat'' ;)

Jos kamppailet vielä kovasti syömishäiriön kanssa ja triggeröidyt helposti, suosittelen skippaamaan tämän kappaleen. Omaa vartalomallia voi tasapainottaa myös treenin ja ruokavalion avulla. Esimerkiksi itse leveäharteisena pyrin salilla treenaamaan alavartalopainoitteisesti ja olenkin siten onnistunut saamaan reisiin ja pakaroihin hieman lisää muotoa. Päärynävartaloinen voi haluta treenata enemmän yläkroppaa, jolloin esim. käsivarsiin, yläselkään ja hartioihin tulee suhteessa enemmän muotoa, mikä tasapainottaa lantion leveyttä. O-vartaloinen on yleensä selvästi ylipainoinen, jolloin voi halutessaan viilata elämäntapojaan, jolloin tuloksena voi olla geeneistä riippuen yleensä H tai jopa kaareva H. Mielestäni liikunta myöskään kehonmuokkauksen pohjalta ei ole väärin, kunhan asian kanssa ei mennä överiksi ja projektiin liity valtavaa itseinhoa sekä epäterveellisiä metodeja.

Veikkaanpa, että lähes jokainen nainen haluaisi olla vartalomallia X. Kaikille ei kuitenkaan ole tätä vartalotyyppiä siunaantunut ja se on ihan okei. Miksi stressata liikaa asiaa, johon ei voi edes itse vaikuttaa? X-vartalo on toki kaunis, mutta se ei tarkoita että muut vartalotyypit ovat lähtökohtaisesti rumia tai huonompia. Kaikkien vartalossa on upeita ja korostamisen arvoisia piirteitä ja kauneus on aina katsojan silmässä sekä kokonaisuus - pari ei-niin-kaunista kohtaa vartalossasi eivät tee sinusta rumaa ihmistä. Sitä paitsi ulkonäkö on loppujen lopuksi aika merkityksetön asia, vaikka siitä tehdäänkin nykyääni iso numero. Muista, että et ole tuomittu huonoon itsetuntoon ja kehonkuvaan vaan voit opetella rakastamaan itseäsi. Etkä ole yksin, sillä lähes kaikki ihmiset tuntevat kanssasi samoin vähintään ajoittain. Olet upea ja arvokas, muista se <3


Toivottavasti tykkäsitte postauksesta :)
Voisin tehdä seuraavaksi sen ''mitä syön viikonloppuna'' -postauksen. Minun oli tarkoitus tehdä se viime viikonloppuna, mutta unohdin alkaa kuvaamaan ruokia, joten se meni sitten siinä :D Annathan palautetta tai ehdotathan haluamaasi postausta kommenteissa!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ruoka ja paranemisprosessi

Tässä postauksessa ajattelin kertoa omia mielipiteitäni ja kokemuksiani  siitä, mitä ja miten ja kuinka paljon kannattaisi syödä paranemisprosessin aikana, ja muitakin ruokailuun liittyviä juttuja. Painotan, että en ole minkään sortin asiantuntija, vaikka toki paljon sattuneesta syystä ravitsemusasioista tiedänkin. Kaikki ihmiset ovat yksilöitä, joten yksi malli ei ruoka-asioissa mitenkään sovi kaikille... Kuinka paljon? Kun puhutaan syömishäiriöstä (lähinnä anoreksia, bulimia, ortoreksia + niiden epätyypilliset muodot) toipumisesta, olennaista on korjata aliravitsemustila syömällä riittävästi. Kannattaa myös muistaa, että aliravitsemukseen ei aina liity alipainoisuutta... Riittävä määrä tietenkin vaihtelee iän, sukupuolen, pituuden, aktiivisuustason, jne. mukaan, mutta paranemisprosessin aikana ei ole mahdollista syödä liikaa! Joillekin sopii paremmin henkilökohtainen ateriasuunnitelma, toisille taas vapaampi malli, kuten MinnieMaud. Mitään tarkkaa ja täysin ehdotonta tavoitekalo

Kokemukseni osastohoidosta

Ajattelin tässä postauksessa kertoa vähän omia kokemuksiani ja mielipiteitäni anoreksian osastohoidosta. Ensin vähän taustoja: Jouduin lasten sisätautien osastolle 24.4.2017. Olin siellä kaksi viikkoa ja yhden päivän. Tämän jälkeen olin vielä muutaman päivän nuorten psykiatrisella osastolla ja kotiuduin lopullisesti 12.5.2017. Aloitetaan siitä, että miksi jouduin osastolle. Painoni oli laskenut nopeaa tahtia, ja painokäyrässä se oli lähtenyt pystysuoraan alaspäin. Olin laihtunut kuukauden sisällä noin viisi kiloa. Tämän lisäksi minulla oli rytmihäiriöitä ja huimausta, sekä pulssini ja verenpaineeni olivat aika alhaiset. BMI:ni oli osastolle joutuessani jotain 15.9 ja 16.1 väliltä. Eli kyllä, osastolle voi joutua vaikkei olisi välittömässä hengenvaarassa! Lasten sisätautien osastolla oli säännölliset ruoka-ajat: aamupala kahdeksalta, lounas yhdeltätoista, välipala kahdelta, päivällinen neljän ja viiden välillä sekä iltapala kahdeksalta. Noudatin osastolla ravitsemusterapeutin laatim

Mun pelko- ja turvaruoat

Tänään ajattelin kertoa, että mitkä ovat muodostuneet mun pelko- ja turvaruoiksi anoreksian aikana. TURVARUOAT 1. Puuro on mun turvaruoka varmaan aika monille tutuista syistä. Se on kevyttä ja terveellistä. Syön puuroa joka päivä aamupalaksi ja olen syönyt niin kauan kuin muistan. 2. Kasvisruoka on mulle turvallista syödä, koska se on terveellistä ja eettistä. Olin semivegetaristi ennen, joten kasvisruoka on senkin takia lähellä sydäntäni. Vaikka kasvisruoka onkin minulle turvaruoka, oma kasvissyöntini ei liittynyt millään tapaa syömishäiriööni. Ne olivat kaksi täysin erillistä ominaisuutta minussa, tai paremminkin; kasvissyönti oli ja on edelleen tärkeä osa minua, syömishäiriö toivottavasti ei... kuvan annos oli minulle kuitenkin haastava, koska se oli ravintola-annos (vohveli teriyaki-tofulla, kasviksilla, cashewpähkinöillä, paahdetulla sipulilla ja majoneesilla) 3. Kouluruoka sen takia, että se on usein kevyttä, sillä se kypsennetään yleensä uunissa ilm