Salla's journey

Minulla oli tosiaan eilen perjantaina 27.9 elämäni ensimmäiset ylioppilaskirjoitukset. Ajattelin tässä postauksessa hieman kertoa siitä, miten valmistauduin kirjoituksiin, millaisia fiiliksiä lukuprosessin aikana heräsi, millaiset eväät otin mukaani koetukseen ja miten itse koetilanne meni. Päätin siis keväällä hieman yllättäen kirjoittaa ruotsin syksyllä (keskipitkänä), kun jätin fysiikan ja kemian pois. Toukokuun aikana tein lukusuunnitelman ja itse luku-urakan aloitin 10. kesäkuuta. Periaate oli yksinkertainen: yhden kurssin kertaamiseen käytin kaksi viikkoa siten, että pidin aina viikossa yhden vapaapäivän. Aikataulu oli siinä mielessä tarpeeksi väljä, että ehdin tehdä lomalla paljon muutakin kuin vain opiskella. Yhteensä kuuden kurssin läpikäymiseen meni 12 viikkoa, jolloin luku-urakan ensimmäinen vaihe päättyi 1. syyskuuta. Kuten sanoin, kesälomaa ajatellen lukusuunnitelmani oli todella hyvä. Kuitenkin koulujen alkaessa itsenäinen kertaaminen + kertauskurssi + muu koulu +

Halusin tällä viikolla kertoa vähän kuulumisiani ja tehdä pienen tilannepäivityksen omasta elämästäni. Kuten varmasti jo otsikostakin tajuatte, vointini ei ole viime aikoina ollut paras mahdollinen. Olen jo kertonut teille uupumuksestani ja unettomuudestani. Ensin ajattelin, että nämä kaksi asiaa yhdessä on vain yksittäinen, lievä ja väliaikainen ongelma elämässäni. Viikkojen kuluessa olen kuitenkin tajunnut, että kyse on todennäköisesti jostain vakavammasta. En vain halunnut myöntää sitä itselleni saatikka sitten hoitohenkilökunnalle hakiessani apua unettomuuteeni. Vaikuttaisi siltä, että masennukseni on uusiutunut. Minulla on ollut jo monta masennuskautta lyhyen elämäni aikana, joten tämä ei sinänsä tullut yllätyksenä. Olen elänyt jo vuosia jatkuvassa pelossa. Hyvinäkin aikoina joudun aina miettimään, milloin se seuraava romahdus iskee. Ja se on iskenyt joka kerta. Voin onneksi kuitenkin sanoa, että masennukseni ei tällä kertaa (vielä) ole edennyt niin pitkälle, etten kykenis

 Eräs lukijani pyysi minua taannoin tekemään postauksen kouluruokaan liittyen; siitä, mitkä ovat omia suosikkejani (ja inhokkejani) kouluruokien osalta ja millaista ruokaa meidän koulussa tarjotaan. Päätin hieman laajentaa näkökulmaa myös siihen, mitä mieltä olen yleisesti ottaen suomalaisesta kouluruokajärjestelmästä. Suomessa kaikille lapsille on tarjoiltu maksuton koululounas jo reilun 70 vuoden ajan. Kansainvälisesti vertaillen tämä on harvinaista. Suomen Opetushallituksen mukaan ''kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestetyn ja ohjatun ruokailun aikana. Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys''. Kouluaterian tulisi kattaa noin kolmannes lapsen päivittäisestä energiantarpeesta ja ihan

Tämä tyttö täytti eilen 18 vuotta! Päätinpä sen kunniaksi syödä juuri sitä mitä haluan ja raportoida siitä teillekin :D Aamupala klo 7.30 annos kaurapuuroa + reilu 1 rkl aprikoosihilloa + n. 1 rkl maapähkinävoita viipale ruisleipää + margariinia + juustoa kupillinen kahvia kauramaidolla (ei kuvassa) Lounas klo 11.00 iso palanen italialaista pitsaa kansainvälisillä markkinoilla Tämä oli valehtelmatta parasta pitsaa, mitä olen ikinä syönyt... Jälkiruoka / välipala klo X suklaalla kuorrutettuja mansikoita muutama pieni maistiainen kaverin ostamista fudgeista :D (ei kuvassa) Päivällinen klo 16.45 uunilohta aasialaisittain + nuudeliwokkia salaattia viipale ruisleipää + margariinia (ei kuvassa) lasillinen rasvatonta maitoa Iltapala klo 20.30 iso vohveli: täytteenä lakkahilloa, kinuskikastiketta, vaniljajäätelöä, kermavaahtoa sekä mantelirouhetta lasillinen vettä Niin hyvää <3 Liikunta reilu 30 min rauhallista joogaa

Ajattelin kirjoittaa tähän väliin lyhyen tilannepäivityksen. Kuten aiemmassa postauksessa kerroin, olen kärsinyt reilun kuukauden säännöllisesti unettomuudesta, joka on vain pahentunut viimeisen parin viikon aikana. Itselläni unettomuus on ilmennyt lähinnä yöheräilynä sekä liian aikaisena aamuheräämisenä. Voin kertoa, että ei ole yhtään hauskaa, kun monen huonounisen yön jälkeen herää yöllä puoli kolmelta eikä saa enää unta... Uskon unettomuuteni johtuvan kuormittavasta elämäntilanteestani. Outoa tässä on se, että itse en ole edes kokenut olevani kovinkaan stressaantunut, päin vastoin: olen ollut pääasiassa innoissani tulevaisuudessa siintävistä haasteista ja muutoksista. Toki tiedostan sen, että minulla on jo pitkään mennyt niin sanotusti lujaa, eikä aikaa palautumiselle ole ollut tarpeeksi. Päiviini ei ole mahtunut moneen kuukauteen juurikaan pelkkää löhöilyä, vaan kaikki vapaa-ajanviettotapanikin ovat olleet kuormittavia joko aivoille tai keholle. Olen aina ajatellut tämän sopivan